Nimeni on Mika Marttila ja asustelen täällä maaseudun rauhassa, Hinnerjoen Korvenkylässä. Omassa Paratiisissani. Olen syntynyt 1965 Laitilassa, jossa olen asunut myös elämäni ensimmäiset 40 vuotta. Perheeseni kuuluu äiti, isä, 2 siskoa, veli ja tietenkin vanhemman siskoni puoliso ja heidän ihanainen poikansa Anton. Antonin merkitystä elämälleni ei varmasti kukaan voi koskaan täysin ymmärtää. Koti, perhe, läheiset ovat aina olleet tärkeimmät asiat elämässäni.

Vuosi 2005 oli hyvin merkityksellinen vuosi omassa elämässäni. Sinä vuonna muutin asumaan tänne Kivimäkeen (paikan nimi, jossa asun) ja kohtasin asian nimeltä Reiki. Reikin kohtaaminen tuli muuttamaan elämääni siinä kohtaa enemmän ja laajemmin kuin ikinä osasin ajatellakkaan. Villeimmätkään kuvitelmani eivät yltäneet lähellekään tätä huikean hienoa matkaa, jonka olen saanut tehdä. Kiitollisuus, nöyryys, levollisuus (jota joskus kyllä koetellaan), Rakkaus ovat astuneet elämääni osaksi jokapäiväistä arkeani.

Elämäni ensimmäiset 40 vuotta kärsin suunnattomasta herkkyydestäni, kunnes sitten tajusinkin sen olevan suurin vahvuuteni. Joka vain odotti oikeaa hetkeä käyttöönotettavaksi.

Varsinainen päivätyöni on jotain ihan muuta kuin tämä Reiki ja siihen liittyvät asiat. Olen töissä Valmet Automotivella ja toimin siellä projekti-insinöörinä. Työskentelen robottien kanssa hienon tiimin ympäröimänä. Kaksi täysin erilaista maailmaa kohtaa siis minun kohdallani ja mikä harmonia siinä keskellä vallitseekaan.

Tunnen eläväni hyvin etuoikeutettua elämää. Saan kohdata erilaisia, toinen toistaan hienompia ihmisiä koko ajan. Saan auttaa, opastaa, jakaa, opettaa ja vaikka mitä. Saan täyttää elämäntehtävääni.

Elämässäni tärkeimmiksi asioiksi ovat nousset : minä itse, kaikkien muiden hyväksyminen juuri sellaisena kuin he ovat, toisten auttaminen. Pyyteetön Rakkaus.

Jossain kohtaa sitten tuli vastaan tilanne, että tarvitsen toiminimen. Mikä toiminimen nimeksi ? Siinäpä visainen pulma. Aika pian mieleeni nousi nimi Tzadkiel. Ensin ajattelin, että nimi on "aivan liian iso" minulle. Tzadkielhan on yksi Arkkienkeleistämme. Mutta sitten totesin, että meillä molemmilla on yhteinen tavoite : muuttaa negativiisuutta positiivisuuteen, lisätä sallivuutta ja ymmärrystä, ohjata kanssakulkijoitamme kohti valoa ja rakkautta. Ja tässä sitä nyt sitten ollaan 🙂

Luonto, sen läheisyys ovat myöskin päivä päivältä tärkeämpiä elementtejä elämässäni. Hektisen päivän jälkeen kotipihalle saapuessani todellakin tiedän miksi asun täällä.